100km jäähdyttely

Tänään (eilisen olympiamatkan jälkeen)  oli tilaisuus tehdä pidempi pyörälenkki. Myötätuuli siivitti menoa,  eikä eilinen kisa tuntunut rasittavan. Tokihan tehot oli normaalia alemmat,  mutta myötätuuli kompensoi.  Ehkä nopea palautuminen on toiveikasta myös täysmatkan rasitusten suhteen.
Matkaa tuli 100km ihan normaalilla marssivauhdilla. Taitaa olla sittenkin aika liukasliikkeinen tuo mun Felttini.

Harjoituskisa

Tänään oli sitten kauden ainoa harjoituskisa ennen suurta koitosta. Säkylässä oli sopivasti olympiamatka tarjolla,  joten suuntasin sinne. Järvivesi oli n 18 asteista,  joten märkäpuku oli käytössä.

Uinti meni hiukan odotuksia paremmin,  tai sitten taso ei ollut kovin korkea.  Olin joukon puolessa välissä uinnin jälkeen,  eli ei huono suoritus minulta. Vaihtelin hengityspuolta ja vasemmalta hengitettäessä kaarsin jyrkästi vasemmalle. Oikealla puolella meni suoraan.  Peesailin mahdollisuuksien mukaan muita.
Pyöräilyä ei ole loman jäljiltä juuri tullut tehtyä.  Siihen nähden se meni hyvin,  porukkaa tuli selkä edellä vastaan.  Ihmettelen vain,  miten noin kovat uimarit ovat noin surkeita pyörällä. Pyöräilyn jälkeen olin parhaassa neljänneksessä, eli pyörä kulki vanhasta tottumuksesta hyvin.  Vaihdoin vuosi sitten fillariin tubelessit,  mutta ei ne vaikuta hyvältä. Paikkamössö ei oikein tunnu jaksavan pitää 7 barin paineita sisällä. Pyöräosuudella vähän väliä kuuli kuinka joku vuoto tuli ja meni.  Paineet oli menetetty,  mutta onneksi pystyi kuitenkin ajamaan.
Juoksu meni normaalisti,  n 47min eli hiukan alle vitosen km-tahtia.  Minulle se on hyvä suoritus,  mutta ei missään tapauksessa riittävä. Porukkaa meni ohi kummaltakin puolelta,  eikä ollut mitään chanseja lähteä haastamaan ohittajia. Maaliin tulin luokassani parhaaseen noin kolmannekseen,  ja olen tyytyväinen suoritukseen.  Kaikki lajit menivät sitä tahtia mihin parhaimmillani pystyn -  en hyväksy itselleni vauhdin hidastumista eri lajeissa,  vaikka ne putkeen onkin. Sen verran on kisassa venyttävä,  että kaikki menee parasta mahdollista vauhtia.
Myöskään kramppeja ei ollut,  joten saattoi mennä minkä pystyi. Tankkaus ei puolestaan toiminut,  pyöräilyn urheilujuoma alkoi kuplia pahasti takaisinpäin.  Pitää etsiä joku toinen merkki.

Kaikenkaikkiaan positiivinen kokemus.  Olin suoritukseeni tyytyväinen (harvoin tällainen tilanne).  Opittavaa löytyi myös,  nämä pitää hoitaa kuntoon:
- satulapulloteline on ihan susi
- tubelessit ei toimi,  tai paikkalitkuni (stans)  on kelvotonta
- maxim urheilujuoma tulee ylös

Ai niin,  jos jotakuta kiinnostaa,  niin loppuaika oli jonkun verran alle 2:30. Positiivista oli myös,  että tänä vuonna sillä olisi voittanut M50 sarjan 5 minuutin marginaalilla. Joskus kun olen katsonut noita eri ikäluokkien aikoja,  niin vasta n 70-vuotiaissa alkaisin päästä lähelle kärkeä. Miten helppoa olisikaan,  jos kilpailuvietti ei olisi niin ankara.  Voisi vain keskittyä omaan suoritukseensa ja nauttia. Nautin minä kisasta nytkin,  mutta muiden tekemät ohitukset on tiukka paikka.  Pyöräilyssä tällaista ei tapahtunut, juoksussa​ kyllä,  ja uinnissa niitä ei lasketa.

Kuukausi kisaan

Tasan kuukausi kisaan.  Tai 2 päivää alle,  jos tarkkoja ollaan. Venereissulla ollaan oltu niin paljon Viron puolen satamissa,  että juoksua on päässyt harjoittelemaan ahkerasti. Kaikki lenkit on ollut pk-alueella,  vaikka pitäisi varmaan jotain intervalleja ottaa väliin. Garminin insights-palvelu väittää minun tällä hetkellä juoksevan enemmän kuin 99% käyttäjistä. Hyvä niin,  mutta riittääkö sekään,  kun maratonista on kuitenkin kyse.  Pyöräily on tyystin tauolla,  mutta kai se sitten jostain lihasmuistista löytyy,  kun joutuu loman jälkee takaisin töihin ja pääsee työmatkat pyöräilemaan. Uinti ei ole vielä koskaan sujunut,  joten siinä ei suurta heikentymistäkään voi tapahtua -  toivottavasti. Saisi vaan uimavedet lämmetä,  että meikäläinenkin tarkenisi uida ulkona. Välillä on luottavainen fiilis,  että kyllä se täysmatka menee,  ja toisinaan aikalailla päinvastainen tunne.

Lomatauko

Toisin kuin luulisi,  niin kesälomalla tulee tauko treeneihin.  Lomat ollaan yleensä veneellä tai saaressa mökillä,  ja kummassakaan ei oikein kestävyysurheilua voi harrastaa.  Merivesi on 13-15 asteista,  joten märkäpuku-uinti ei kiinnosta,  ja veneessä kamojen kuivattelu tällaisena sadekesänä olisikin mahdotonta.

No mutta päädyttiin Tallinnaan Piritaan.  Tästä onkin hyvä tehdä juoksulenkkejä,  kävin peräkkäisinä iltoina juoksemassa tunnin pk-lenkin. Paikalliseen ilmastoon tutustuminen on siis käynnissä. Alkuun auringon paistaessa vaikutti,  että paikallinen ilmasto olisi hyvinkin erilainen kuin Suomen ilmasto,  mutta nyt kun sataa ja tuulee,  niin tutulta tuntuu.
Kisaan on n 5 viikkoa ja olympiamatkan harjoituskisaan vajaa kaksi viikkoa. Jossain vaiheessa pitäisi saada fillariin kilometrejä,  ettei ihan kylmiltään tarvitsisi lähteä. Jostain kumman syystä tuntuu,  että juoksu kulkisi.  Tai itse asiassa tiedän mistä se johtuu,  kun hölköttelee verkkaisesti niin jaksaahan sitä.  Juoksuohjelma opetti juoksemaan hitaasti,  mutta miten saada palautettua normaali alle 5min/km tahti? Alle vitosen tahtia juostessa ei varmaankaan tule tunnetta,  että "kulkee". Onneksi maratoniin olen budjetoinut hivenen alle kuuden minuutin km-tahdin, joten niin pitkää matkaa en edes haaveile juoksevani edes 5:30 tahtia.

Uinnin yksityisopetus

Koska uinti on suuresti tekniikasta kiinni,  niin päätin ottaa uinnista yksityistunnin. Osa aiemmista uintikursseista on mennyt tyystin hukkaan,  kun koko kurssin aikana on saanut vain muutaman kommentin omaan uintiin.

Yksityistunnilla ensin piti uida rennosti,  sitten vertailun vuoksi reipasta vauhtia. Yllättäen rento uinti oli nopeampaa kuin "nopea"  uinti. Uinnit videoitiin ja niitä voi sitten ihailla kotona. Uintini näyttää varsin hyvältä,  eikä opettaja tahtonut uskoa kertomaani n 2:00 min/100m tahtia,  väitti minun pystyvän parempaan. Toki lyhyellä matkalla näin onkin. Korjattavaa oikeastaan löytyi seuraavista:
- käden kulma edessä ollessaan
- käden ojentaminen suoraksi edessä ollessaan
- rentoutta palautusvaiheeseen

Näillä opeilla lähdin sitten seuraavalla uintikerralla kokeilemaan opettajan asettamaa 1:45 tahtia. Jalassa oli kelluttavat uikkarit,  vastaa suunnilleen märkäpukua.  Kaksi ekaa 500m pätkää meni aikaan 9:20 (molemmat sama aika),  kolmannella yrityksellä nostin kadenssia,  jotta saisin vauhtia.  Tulos oli sama kuin aiemmilla yrityksillä,  mutta vetoja tuli enemmän altaanmittaan. Eli olin kauhonut lyhyemmillä vedoilla samaa tahtia.
Näköjään olisi pitänyt käyttää enemmän voimaa.  Oletin, että pelkkä kadenssin lisääminen auttaisi,  koska nopeus olisi tällöin tasaisempi,  eikä niin kiihdytys-hidastuspitoista. Eli ensi kerralla voin huoleti pitää rauhallisen vetotahdin pitkillä liu'uilla,  mutta voimaa eli nopeutta pitää saada vetoihin lisää. Mutta on tästä vielä pitkä matka opettajan edellyttämään nopeuteen.

Kaikenkaikkiaan yksityisopetus on erittäin suositeltavaa,  koska tunnissa saa enemmän hyödyllistä feedbackia kuin talven itsekseen kauhoessa tai viiden kerran kurssilla.  Hintakaan ei ollut paha,  60 eur.